Itsensä johtaminen

Työn murros haastaa johtamistaidot

, ,

#CloudrivenStudio:ssa vieraili torstaina 3.5. Etäjohtamistaidosta kirjan kirjoittanut liikkeenjohdon konsultti Ulla Vilkman sekä Itsensä johtamiseen perehtynyt ja myös Aikaansamisen taika – näin johdat itseäsi -kirjan juuri julkaissut psykologi ja valmentaja Satu Pihlaja. Keskustelua moderoi Cloudrivenin oma modernin työn guru JP Wirta.

Etätyön tekeminen yleistyy vahvasti ja monissa yrityksissä on jo arkipäivää, että henkilöstö tekee 2-3 päivää viikossa etänäOn myös nähtävissä trendiä, että yrityksissä organisoidutaan toiminnottain eikä fyysisen sijainnin mukaan. Tällöin tiimiläiset voivat työskennellä eri puolilta Suomea tai maailmaa.  

Miten moderni työ haastaa tekijöitään sekä johtajia?

Moderni etätyö haastaa itsensä johtamisen taitoja. Vastuu työn suunnittelusta sekä oman työn johtamisesta siirtyy yhä enemmän työntekijöille. Kun esimiestä ei fyysisesti näy, huomataan ettei välttämättä olekaan helppoa saada vastauksia kaikkiin kysymyksiin. 

Hajautetun johtamisen näkökulmasta tiimeillä tulisi olla yhteinen tavoite ja myös ymmärrys siitä, miten tavoitteet saavutetaan. Etätyössä välimatkan kasvaminen vähentää väistämättä keskinäistä vuorovaikutusta, ellei löydetä uusia tapoja ja välineitä kommunikointiin. Epämuodolliset kahvipöytä- sekä lounaskeskustelut voivat jäädä kokonaan väliin.  

Kun vuorovaikutus henkilöstön välillä vähenee, vähenee myös yhteisöllisyys, mikä taas vaikuttaa vuorovaikutukseen. Vaarana on tällöin eriytyminen työyhteisöstä. Jos tekee töitä päivät yksinään, miten rytmittää päivät, muistaa pitää säännölliset tauot sekä varmistaa, että oman työn suunnitelmat kohtaavat kollegoiden ja tiimin kanssa?  

Olisikin todella tärkeää, että läsnäjohtamisessa, kuten myös etäjohtamisessa, jokainen työntekijä tietäisi mitä häneltä odotetaan, mitkä ovat hänen vastuualueensa sekä myös mitkä ovat tiimin ja koko yrityksen yhteiset tavoitteet. Tärkeää olisi myös suunnitella, miten työn tuloksia ja tuloksellisuutta mitataan ja miten työntekijä pystyy tarkistamaan vastaako hänen työpanos yhdessä esimiehen kanssa sovittuja tavoitteita.

Työn merkityksellisyys antaa työlle suuntaa

Esimiehen tehtävä on luoda merkitystä ja suuntaa, jotta ymmärretään, mikä on se oma pala kokonaisuudesta. Yhtenäisen suunnan pysyminen mielessä tarkoittaa riittävää toistoa ja avoimesti yrityksen tilanteesta ja tavoitteista puhumista. Hyvien selkeiden tavoitteiden kautta pitäisi olla mahdollisuus tehdä helposti päätöksiä siitä, miten omaa työtään voi tehdä. Valitettavasti organisaatiossa on kuitenkin paljon työn mittareita, joita voisi kyseenalaistaa. 

Millä esimerkiksi yrityksissa arvioidaan oman työn onnistumista? Onko mietitty myös yksilön henkilökohtaisia onnistumismittareita? Entä millaisiin suorituksiin työntekijä on itse tyytyväinen? Paljon on niitä organisaatioita, joissa tekeminen pohjautuu kontrolliin, eivätkä visiot tunnu työntekijästä kovin innostavilta. Kuullaanko työntekijän toivetta siitä, mihin hän haluaa ammattilaisena kehittyä? 

Ihmisellä on luontaisesti halu ja tarve olla hyödyksi ja tehdä hyvin hyödyllisiä asioita. Usein auttaessaan ihminen kokee työnsä merkitykselliseksi. Laveammin ajatellen todella monet työt sisältävät paljon ihmisten auttamista. Esimerkiksi hoitotyössä ja terveyden alalla työn merkityksellisyys on suoraan nenän alla. 

Suomalaisessa työmaailmassa on monia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat panostaneet työn merkityksellisyyteen ja tulokset ovat myös olleet erittäin positiivisia. Työntekijäkokemus heijastaa tutkitusti suoraan asiakaskokemukseen. Kun työ on merkityksellista, niin ihmisiä ei tarvitse motivoida. On tärkeää myös muistaa, että merkityksellisyyden tuominen sekä luominen on esimiehen tehtävä, mutta ei se ole helppoa esimiehillekään.

Mitä työ oikeastaan on?

Työn merkityksellisyyden ja motivaation miettiminen ovat uutta työelämässä. Työelämä on pullollaan näkemyksiä, ajatuksia ja uskomuksia siitä, millaista työ on, missä sitä kuuluu tehdä sekä milloin? Mutta ovatko nuo näkemykset ja uskomukset enää lainkaan tätä päivää?

Mikä oikein ajatellaan työksi? Voisivatko myös keskeytykset kuulua työhön? Ja voisiko myös tiskikoneen tyhjentäminen olla työtä? Tiskikonetta tyhjentäessään voi tyhjentää myös omia ajatuksiaan tai vastaavasti miettiä rauhassa vastausta pidempään pohdittaneeseen kysymykseen. Eikö olisi tarkoituksen mukaista tehdä työtä ja muuta elämää yhdessä fiksusti? 

Työn määritteleminen oikeasti vaatisi vahvaa ravistelua ja todella rohkeasti. Onko esimerkiksi ajatus työn tekemisestä toimistolla enää relevantti, kun on käytössä edistyksellistä teknologiaa? Jos esimerkiksi kalenteri on aikataulutettu täyteen Skype-palavereita, niin miksi pitäisi lähteä toimistolle?  

Etätyö ja vapaus sopivat lähtökohtaisesti kaikille, ainakin tietotyötä tekeville, mutta myös oma vastuu täytyy ymmärtää. Ja osalle etätytössä on enemmän opettelemista kuin toisille. Riittämättömyyden kanssa kamppaillaan etätyössä ihan siinä missä läsnätyössäkin. Itsensä johtamiseen kuuluvat myös häiriötekijät. Millä hiljennät mielesi, jotta saat hoidettua omat työsi? Tekniset laitteet ainakin saa helposti pois käden ulottuvilta.  

Monesti yrityksessä ei nähdä mikä on teknologian merkitys ja rooli, jos sitä ei ole integroitu luontevaksi osaksi työn tekemistä. Tärkeää olisi turhan työn poistaminen ja tarkistaa keskitytäänkö oikeisiin asioihin. Organisaatiossa paljon turhia, päällekkäisiä sekä liikaa aikaa vieviä tehtäviä. Modernissa työssä tehottomuudelle ei ole sijaa.

Vinkit toimivan etätyökulttuurin rakentamiseen:

  1. Mietitään, mitkä ovat yhteiset ja yksilölliset työn tavoitteet ja suunta. 
  2. Tarkistetaan ovatko tavoitteet ja suunta kaikilla oikeissa ja samoissa asioissa. 
  3. Mietitään, miten tehdään asioita fiksummin ja myös kyseenalaistetaan nykyisiä työtapoja. 
  4. Johdetaan moderneja teknologioita hyödyntäen tiimejä. 
  5. Muistetaan vuorovaikutus ja kahdenkeskiset keskustelut kerran kuussa. 
  6. Välitetään ja huomioidaan ja kysytään onko asioita, missä tarvitset apua.  
  7. Mietitään yhdessä miten voidaan kehittää tekemistä.  
  8. Sparrataan ja haastetaan ajattelua.  

Lataa webinaaritallenne alta

Itsensä Johtaminen

Lataa tallenne